Pistän tälle sivulle juttuja tavallisesta elämästäni. Laitan valokuvia kesämatkoista ja juttuja jne. Tämä sivu ei siis ole mitenkään muussa yhteydessä HL-blogiin ja sinne ei ole linkkiä. Jos joku tämän sivun löytää niin pyydään ilmoittamaan siitä minulle e-maililla, jonka osoite on blogissa tai sitten jättämällä kommentti tavallisen blogin puolelle. Kirjoitan tänne kuitenkin niin pervoja juttuja elämästäni, että en halua tämän leviävän hirveästi. Jokainen joka tänne sattumalta löytää on kuitenkin tervetullut lukemaan. Pistän tämän muokattuna julkiseksi jos / kun ero tulee...

7.6.2005
Tällä hetkellä menee tosi perseesti. Muijakaveri taas on "kesävillyntyynyt", mikä  tarkoittaa että se juoksee kaikki päivät kaupungilla ex-miestensä perässä, koska moni niistä on sosiaalisesti paljon halutumpaa riistaa kuin minä. Tämä kenen perässä se nyt juoksee omistaa levykaupan ja on "eksoottisena mustana miehenä" tyttöystäväni kaveripiirin catch nro1. Se dumppasi aikoinaan mun muijan ja sen jälkeen mulla on aina välillä olo, että toimin jonkinlaisena korvikkeena, niinhän se onkin. Tuskin kukaan muu mies tälläiseen alistuisi.

Luin sen päiväkirjaa salaa ja siellä se haaveilee heidän tulevasta lapsestaan. Nimikin on jo "Samuel", sama mitä ehdotin jos meille joskus tulis lapsi, mutta eihän se niitä mun kanssa halua. Vittu mä olen häviäjä pelle. Kirjoitan täällä jostain maailman asioista kun oma elämä on päin vittua. Muija käyttää mua tasan aina niin kauan kun hyötyy tai sen kaverit hyljeksii sitä.Tuskin se musta on tosiasiassa välittänyt ikinä, kai sen verran avuja on annettu, että sonniksi kelpaa aina silloin tällöin. Ei kuitenkaan ikinä silloin kun juuri mun tekis mieli vaan ainoastaan silloin kun sitä panettaa on mun oltava valmis. Sanonpa vaan, että tää juttu tulee päättymään kohta ja huonosti, enkä saa syyttää kuin itseäni kun otin niin saatanan kopean muijan jolla ei ole mitään ihmistunteita. Jos minä olisi ihailtu tyyppi Helsingin trendipiireissä se nuolisi vaikka mun persettä saadakseen mut, mutta nyt se haluaa pitää mua piilossa hoitamassa sen lasta kun itse juoksee ties missä.

8.6. Hah hah...Ainakin nussin sitä ämmää viime yönä niin että nahkahuilu naukui ja vittu vinkui Jallu sanastoa käyttääkseni. Nyt se makaa epätietoisena olisiko vielä mulle vihainen vai ei kun yllätin sen unissaan. Se on hassua kun muijat joskus leppyy kun niille antaa kunnolla melaa mekkoon. Ongelmana on vain se, että kun ne on vihasia on vaikea päästä pukille, mutta jos vaan natsaa niinkuin itse tein eilen kun se nukku niin, että se heräs vasta ku oli jo ihan kiimoissaan niin se on esimerkiksi hyvä taktiikka naaraan lauhduttamiseksi.

Laitetaan vähän kuvia megeen:
gallerypic.php?id=3479
Meiän kissat mun kaapissa, kai kohta mun ex-kaappi ;(

gallerypic.php?id=3522

Tämä kissa diggailee näemmä Hail asennoista :):):):):

9.6.

Olipa hyvä, että viime yönä hyökkäsin muijan kimppuun panemaan sitä. Nyt se on sitten selvää, että se aikoo jättää mut. Kirjoittaa blogiinsa koko ajan  juttuja kuinka hän ei sovi "avovaimoksi" etc.. Todellisuudessahan se tarkoittaa sitä, että se haluaa sen levykauppiaan ja lapsen sen kanssa. Onneksi tiedän, että sitä ei saa muuta kuin ehkä hetkeksi panoksi. Muijilla, joilla on jotain ulkonäköä on aina se helppo, että voi vaan jättää jätkän ja hypätä jonkun toisen matkaan hetkeksi "laskuvarjoksi". Mulla ja suurimmalla osalla jätkistä se on niin vitusti vaikeampi tehdä.

Tiedän, että sille tulee kyllä ikävä. Nyt se on niin "itsenäistä" kun tällä hetkellä en pysty elättämään sitä. Rahastahan se tuntuu aina olevan kiinni nämä asiat. Niin kauan kun mulla on paljon töitä ja paljon liksaa, olen vähän kotona ja muija saa käyttää rahansa miten tykkää ja mä hoidan elämisen edellytykset enkä valita sen menoista on kaikki okei. Tunnustaisi edes, että käyttää kaikki rahansa vain itseensä. Äsken huusi kovaan ääneen kuinka ihan varmasti käy kerran viikossa 50 eurolla kaupassa. VITTU MEITÄ ON KOLME! MULLA MENEE 30 Euroa päivässä kauppaan joka vitun päivä.

 Itse en tule kyllä uutta suhdetta, sellaista kuin olisin halunnut tämän olevan löytämään moniin vuosiin. Tämän etsimisessä kesti 6-7 vuotta edellisen katkeran eron jälkeen, ei muijat nykyaikana pysty perinteisten roolien murruttua olemaan yhden jätkän kanssa, koska ne on seksissä niin ylivoimaisen musertavan niskan päällä. Ainahan sitä sitten löytyy joitakin harvoja miehiä, jotka pyörittää naisia miten haluaa, mutta ei ainakaan itseltä onnistu ja mullakin on sentään ollut tosi hyvän näköisiä ja älykkäitä naisia kaikki tyttöystävät. Silti kenenkään löytäminen tuntuu lähes mahdottomuudelta. Mulla ei ole mitään sosiaalista verkkoa, koska kaverini kaikkosivat osin olosuhteiden pakosta puolitoista vuotta sitten kun tämä alkoi, suurin osa jo 7 vuotta sitten kun ne oli edellisen avovaimon kaveripiiriä, vaikka luulin olevan omaani.

Noh, täytyy alkaa jo ajattelemaan kuin nuhjuuntunut vanhapoika. Sainpahan ainakin pillua viime yönä, ei tässä ihan huonosti siis asiat ole. Kämpästäni kyllä juuri luovuin, että naiseni saisi enemmän rahaa. Onneksi voin kesän asua vanhemmillani kun ne on pois suurimman osan aikaa. Eläisin toisaalta aika leveästi näillä(kin) tuloilla jos mun ei tarvitsisi elättää tuota yhtä ja sen poikaa. Mutta toisaalta. Mitähän minäkin oikein odotin kun otin muijan, joka on ainoastaan nyrkillä pysynyt yhden miehen kanssa pitkään, minähän en sille linjalle rupea, vaikka kuinka sattuisi. Siinäkin on yksi paha juttu kun se pistää aina niin kovaa tekstiä mulle kun on tottunut, että sitä lyödään, ei osaa ajatella, että muunlaiseen ratkaisuun tottuneet eivät rakkailensa puhu noin.

16.6

Sitten lähes erottiin viime sunnuntaina ja siitä on menty vain alamäkeä. Nainen ei halua puhua eikä ainakaan koskea muhun, jatkan silti velvollisuuksieni hoitamista kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toimin kuin robotti ja painan sitä paskista paskinta duuniani kuin hevonen saadakseni edes jonkin pennin, vaikka mieli on täysin musta, ei ole yhtään ystävää, ei ketään kenen kanssa puhua. En siis tarkoita mitään itsesäälijuttua, että "mulla ei ole yhtään ystävää..", vaan siis mulla ei oikeasti ole ketään. Joskus oli, mutta siitä on kauan. Kirjoittelen tästä erostakin sellaisia tekstareita, joita haluaisin lähettää, jos mulla olisi joku ystävä joka kuuntelisi ja sitten tallennan niitä kännykkääni ja luen itse. No, oli yksi. Tän ilmeisesti kai kohta ex-avovaimon kaveripiiriä sekin. Tutustuttiin n. vuosi sitten ja hyvin tuntui synkkaavan kun se oli masentunut ja mä tuin sitä. Nyt lähetin sille yhden tekstarin tästä tilanteesta. Se vastasi, että on pahoillaan ja sitten ei ole kuulunut miehestä mitään.

Sellainenkin juttu on, että kaikki täällä kämpässä oleva vähänkin arvokkaampi tavara on minun. Millainen mies olen jos jätän lapsen tänne ilman TV:tä, tietokonetta ja kaikkea muuta? Muuten voisinkin jättää kaiken tänne hetkeksi, mutta vittu sitä mä en kestäisi kun uusi hoito tulee tänne ja katsoo pantuaan mun muijaa mun TV:tä. Jokainen mies tietää tämän, sen voi vielä kestää, että joku panee sun muijaas, mutta sitä että se mies katsoo sun TV:täs sitä ei vittu kestä kukaan ja sitten tulee jo ruumiita. Miten sitten selittäisi tämän naiselle? EN halua jättää sinua puille paljaille, mutta tää TV juttu :):):):), jopa tässä tilanteessa se tuntuu hauskalta, että miten sellaisen voi naisen järkeen saada mahtumaan. Eipä kait mitenkään.

Olen siis edelleen, ja varmaan pysynkin itsesäälissä pyörivänä häviäjänä. Miks se nainen ei voi jättää mua? Eikö se ymmärrä, että ei mun tilanteessa oleva mies jätä noin hyvän näköistä muijaa ikinä jos on koskaan mahdollisuutta enään. Ehkä se pystyy mua tarpeeksi kauan vain hyljeksimällä tekemään asiat sellaisiksi, että lähden oma-aloitteisesti, mutta aika kaukaa haetulta se tuntuu.

Yksi iloinen hetki mahtuu elämääni. Kun olin eilen yöllä suihkussa ja kaikki muut nukkui tuli ihan pieneksi hetkeksi sellainen olo, että saatan selvitä tästä erosta. Tiedän kyllä kokemuksesta, että jonkin kaukaisen unelman saaminen hetkeksi päähän ei vielä tarkoita sitä, että olisin jostain selviämässä. Hetken meinaan ajattelin, että kun muija jättää mut niin sitten saisin sairauteni hoidettua ja tulisin terveeksi ja voisin toteuttaa unelmani ja lähteä Suomesta. Ehdin jo suunnitella miten tekisin tätä paskatyötä vähän aikaa, yksin ollessani saisin siten säästettyä vähän rahaa ja sitten lähtisin Kanadaan johon haluaisin muuttaa. Puhun hyvin englantia ja saisin sieltäkin varmasti töitä. Sitten olisin siellä ja mullekkin voisi 30 elämänvuoden jälkeen tapahtua jotain hyvää. Mikään menneisyyden painolasti ei rajoittaisi mua enään siellä vaan voisin aloittaa alusta, ei vielä liian vanhana tekemään niin.

Tuota kesti hetken sitten menin nukkumaan ja katsoin sitä naista siinä sängyssä. Tunsin hirveätä tarvetta halata ja koskea sitä, kietoa se syleilyyni, mutta nyt siitä jo unissaankin paistaa sellainen kylmyys mua kohtaan, että en uskaltanut ja itkin jälleen itseni uneen. Olen päättänyt yrittää, että enään en itke julkisesti, koska naisen mukaan vain itkupillimarttyyrit tekevät niin. Myöskään sen vuoksi, että saatan joskus tirauttaa kyyneleen riidan mennessä todella hektiseksi hän ei kuulemma voi sanoa mulle mitään, kutsuu sitä "tunnekiristykseksi". On se nyt saatana jos kestää pistää toisen niin palasiksi, että kertoo sille tämän olevan huonoin kumppani ikinä, siis huonompi kuin sellainen, joka hakkasi toista vuosikausia ja varasti tämän rahoja ja tavaroita. Kehtaa sanoa sille, että on vain niin kyllästynyt, vaikka kuinka vakuutti olevansa suhteen alkupuolella niin kypsä ihminen, että ymmärtää hetkellisten kyllästymisten olevan osa suhdetta eikä niihin pidä lähteä mukaan. Kehtaa vaatia multa joka päivä (ainoa mitä mulle puhuu) apua bloginsa kirjoitukseen eli kuvien sinne laittamiseen, vaikka ei kirjoita sinne enään yhtään juttua, joka ei loukkaisi mua todella pahasti. Kehtaa huutaa mulle samat asiat, jotka mun edellinen huusi mulle 7 vuotta sitten, joita en ole kenellekkään muulle kertonut, koska menin silloin niin kuin nytkin niistä niin palasiksi, että en pysty sitä edes sanoin kuvaamaan.

Kaiken tuon lisäksi ei voi sitten sanoa sitä ratkaisevaa : EN rakasta sinua, haluan eron. Miksi? Siksi, että saattaisin itkeä.....

9.9.2006

Jaahas. Vuosi mennyt ja tilanne on oikeastaan sama, paitsi pari kk sitten se kerran uskalsi sanoa sen ettei se mua rakasta. Välillä meni paremmin, varmaan siksi, että sain kunnon työpaikan joten olen ollut suurimman osan aikaa pois ja tuonut paljon rahaa taloon.

Nyt ei muijakaan enään uskalla puhua kuin "asumuserosta", koska tietää, että sitä levykauppiasta ei enään saa ja muut sen vanhat hoidot ei mua kummosempia ole.

Viimeisen kuukauden aikana lahjoin muijaani vaatteilla, kukilla, aamiaisilla vuoteeseen ja viimeiseksi etelänmatkalla Kroatiaan. Tästä olen saanut palkinnoksi jääkylmää kohtelua. Vähäinen seksi on ollut ainoastaan naisen tarpeisiin kohdistettua, itse en saanut edes kunnon suihinottoa vaikka tein sille yli tunnin kaikkea kivaa. Lopuksi väitti saaneensa panossa, mutta epäilen.

Kroatia matka, josta itse olisin ikikiitollinen jos joku mulle sellaisen ilman mitään omaa panostusta rahallista tai järjestelyä tarjoaisi muodostui käännekohdaksi. No, matkalaukkunsa pakkasi itse.

Luulin, että meillä olisi siellä etelässä samanlaista kuin muilla pareilla, joita tapasin, mutta eipä tietenkään mitään "sex on the beach" menoa paitsi mun lompakosta muijan lasiin.

Mulla on ollut välillä tapana vetää rauhoittavia lääkkeitä liikaa ja ostin siellä salaa paketin pameja, koska niitä tarttin. Ei ollut mikään yliannostus mielessä. Muija sai selville ja se pilasi koko matkan, vaikka annoin ne todisteeksi siitä, etten mitään pamisekoiluja aloita sille haltuun matkan ajaksi ja kotonakin. Yritin taas jälleen kerran vuoden päivittäisen raatamisen jälkeen saadun viikon loman aikana kaikkeni, että sillä olisi täydellistä, mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa.

Se nainen on sairas itsekäs, kiittämätön, ahne hyväksikäyttäjä, joka ei koskaan ole välittänyt musta tippaakaan paitti rahoista tietenkin.Kiitokseksi hemmottelusta se paiskaa mut pihalle. Jälleen kerran kuka muu kuin tälllainen luuseri tätä voisi kestää lähtemättä ovet paukkuen ja vitut haistattaen? Alan jo ymmärtää miksi sen ex hakkasi sitä. No, mä en sitä tee kuitenkaan missään olosuhteissa.

Siinä mielessä olen nyt paremmassa asemassa, vaikka seksiä ei kai enään ikinä harrasteta, että mulla on töitä kunnolla joten saan varmaan nopeasti ihan kivan kämpän. Harmittaa vaan, että kaikki säästöt tuli tuhlattua muijan järjestämiin vuokravelkoihin (1900 euroa) ja matkaan saman verran. Takuuvuokrat siis pitää hoitaa jostain ja pankista en nyt juuri saa, koska maksoin yhden opintolainan lyhennyksen viikon myöhässä.

Onneksi nykyään on näitä "pikalaina" juttuja, joista menee tietty hirveät korot, mutta kaipa niistä jotenkin selviää kunhan saa pari tonnia jostain ja äkkiä. SATOlla oli ihan kivoja kohteita stadin ytimen lähialueilla Kalliossa ja Kumpulassa yms. Sellaisen jos saan niin olen iloinen.

Lisäksi yksi vitun hyvän näköinen blondi saattaisi olla kiinnostunut musta. Soitti mulle vikana päivänä etelään ja harmitteli ettten vienyt sitä kun kerroin millainen mun muija oli ollut. Olisi kuulemma tarjonnut parempaa matkaseuraa. Töissäkin on jotain ihan narutettavan näkösiä kimmoja. Mulla siis voisi olla ihan oikea mahdollisuus saada joku toinen kiva tyttö joka rakastaisi mua oikeasti.

Pahempi pala on sitten seuraava yksinäisyys, koska ystäviä mulla ei ole sen enempää kuin vuosi sitten. Itse asiassa silloin oli yksi, mutta tajusin, että se vain hyväksikäytti mua joten en siihen pidä enään yhteyttä. Joudun siis ystävärintamalla täydelliseen nollapisteeseen ja "yksinäisen miehen vie marraskuu" sanotaan laulussa.

Silti koetan olla optimisti. Tätä ei vielä kukaan lue, mutta heti kun ero on selvä niin tästä tulee blogimaailman hitti. Vuoden kertomus siitä kuinka kaikkensa antanut mies ei millään saanut rakkautta kopealta ämmältä, joka on muuten pikkuisen jo alkanut rupsahtaa jos ei kohta tee itselleen jotain joten ei se mua parempaa kovin helpolla enään saa. Tässä pelissä kuten tiedämme kuitenkin miehet jää aina kakkoseksi ellei sitten kuulu siihen harvojen ja valittujen ryhmään.

Se on kuin apinalaumassa, jossa sentään armeliaasti 95% uroksista tapetaan ja ne parhaat 5% vie KAIKKI naaraat miten haluaa. Ihmiskunnassakaan ei auta kuulua parhaaseen osaan, pitäisi olla huipulla, jotta onnistuisi varmasti. En noita ATM/YTM juttuja täysin allekirjoita, mutta sillä mittarilla olen kyllä noussut vuodessa huimasti.


Pitää alkaa nukkkua lattialla.